Peruspäiväraha on 37,21 euroa päivässä vuonna 2025, eli noin 800 euroa kuukaudessa. Ansiosidonnainen työttömyysturva voi olla 60–150 euroa päivässä palkastasi riippuen. Ero näiden kahden välillä voi olla useita satoja euroja kuukaudessa, ja se ratkaisee pitkälti sen, kuinka kauan talousvara riittää työttömyyden aikana.
Eurot käytännössä: kahden tuen ero
Kela maksaa peruspäivärahaa, ja se on kaikille sama: 37,21 euroa päivässä (2025). Kuukaudessa kertyy noin 800 euroa, kun laskussa käytetään 21,5 maksupäivää. Peruspäiväraha on veronalaista tuloa, joten käteen jää jonkin verran vähemmän.
Ansiosidonnainen päiväraha on suurempi, koska se sidotaan aiempaan palkkaasi. Esimerkki 2 500 euron bruttokuukausipalkalla: ansiosidonnainen on noin 65–70 euroa päivässä eli noin 1 400–1 500 euroa kuukaudessa ennen veroja. Sekin on veronalaista tuloa.
Peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen maksaa eri taho: peruspäivärahan maksaa Kela, ansiosidonnaisen se työttömyyskassa, johon kuulut. Jos et kuulu kassaan, Kela maksaa peruspäivärahaa, ei ansiosidonnaista.
Kuka saa ansiosidonnaista ja kuka peruspäivärahaa
Ansiosidonnaisen saaminen edellyttää kahta asiaa: jäsenyyttä työttömyyskassassa vähintään 26 viikkoa ja työssäoloehdon täyttymistä. Työssäoloehtoon tarvitaan 26 viikkoa työtä kassajäsenyyden aikana 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Molemmat ehdot pitää täyttyä.
Jos täytät työssäoloehdon mutta et kuulu kassaan, saat Kelan peruspäivärahaa. Jos et täytä työssäoloehtoa, siirryt työmarkkinatuelle, joka on myös Kelan maksama tuki mutta eri tukimuoto.
Jäsenyysaika alkaa kertyä vasta siitä päivästä, kun liityt kassaan. Tämä on käytännön kannalta tärkein yksityiskohta: jos olet töissä mutta et ole kassassa, liity heti. Jäsenmaksu on kassasta riippuen tyypillisesti 50–200 euroa vuodessa, ja sen voi vähentää kokonaan verotuksessa, joten todellinen kustannus on pienempi. Tarkemmat ehdot löydät Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivustolta tyj.fi ja Kelan sivustolta kela.fi/tyottomyys-tyossaoloehto.
Näin ansiosidonnainen lasketaan
Ansiosidonnainen koostuu kahdesta osasta: perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen, eli 37,21 euroa päivässä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3 534,93 euroa (vuoden 2025 taitekohta), ylimenevästä osasta ansio-osa on 20 prosenttia.
Taulukko havainnollistaa eron eri palkkatasoilla:
| Bruttopalkka/kk | Ansiosidonnainen/pv (arvio) | Ansiosidonnainen/kk (arvio) |
|---|---|---|
| 2 000 € | noin 65 € | noin 1 400 € |
| 3 000 € | noin 88 € | noin 1 900 € |
| 4 500 € | noin 110 € | noin 2 400 € |
Luvut ovat suuntaa-antavia. Tarkan laskelman saat oman kassasi laskurista tai TYJ:n sivustolta.
Ansiosidonnaista maksetaan enintään 400 päivää. Jos sinulla on lyhyempi työhistoria, enimmäismäärä voi olla 300 tai 200 päivää. Tämä tarkoittaa, että pidempi yhdenjaksoinen työttömyys kuluttaa korvauksen noin 1,5–2 vuodessa. Jos mietit, miten täydentää tuloja tänä aikana, lisätuloja työn ohessa käy läpi realistiset keinot palkansaajalle.
Karenssi, osa-aikatyö ja sivutulot
Yksi asia kannattaa tietää ennen kuin teet päätöksen työsuhteen lopettamisesta: jos irtisanoudut itse ilman pätevää syytä, seuraa 45 päivän karenssi. Sen aikana et saa lainkaan päivärahaa. Käytännössä tämä tarkoittaa 800–2 000 euron menetystä tuloissa sen seitsemän viikon aikana, palkkatasostasi riippuen.
Lomautuksessa tai työnantajan irtisanomisessa tuotannollis-taloudellisilla syillä karenssia ei pääsääntöisesti tule. Jos harkitset itse irtisanoutumista, tarkista tilanteesi kassaltasi tai Kelasta ennen päätöstä.
Osa-aikatyö ei estä päivärahaa kokonaan. Soviteltu päiväraha on mahdollinen, jos viikkotyötuntisi jäävät alle 80 prosenttiin alan kokoaikaisen työn tuntimäärästä. Yhteistulo voi silti olla enemmän kuin pelkkä päiväraha, joten osa-aikatöiden vastaanottaminen on usein kannattavaa. Jos talousvaikeudet ovat kärjistyneet, velkaneuvonta tarjoaa maksutonta apua tilanteen selvittämiseen.
Freelance- tai yritystulot arvioidaan tapauskohtaisesti, ja ne voivat pienentää päivärahaa. Ilmoita aina muuttuvat tulot kassallesi tai Kelalle. Laiminlyönti voi johtaa takaisinperintään.
Ajankohtaiset ehdot ja poikkeukset löydät Kelan sivustolta kela.fi/peruspaivaraha.
UKK
Paljonko ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on kuukaudessa?
Ansiosidonnaisen määrä riippuu aiemmasta palkastasi. Esimerkiksi 3 000 euron bruttokuukausipalkalla ansiosidonnainen on noin 1 800–1 900 euroa kuukaudessa ennen veroja, eli noin 88 euroa päivässä laskettuna 21,5 maksupäivällä. Tarkan laskelman saat oman kassasi laskurista tai TYJ:n sivustolta osoitteesta tyj.fi.
Mikä on peruspäivärahan määrä 2025?
Kelan maksama peruspäiväraha on 37,21 euroa päivässä vuonna 2025. Kuukaudessa tämä tekee noin 800 euroa 21,5 arkipäivällä laskettuna. Peruspäiväraha on veronalaista tuloa, joten käteen jäävä summa on jonkin verran pienempi. Ajantasainen summa kannattaa tarkistaa Kelan sivustolta kela.fi.
Mitä karenssi tarkoittaa työttömyysturvassa?
Karenssi on korvaukseton odotusaika, jonka aikana sinulle ei makseta työttömyyspäivärahaa. Jos irtisanoudut itse ilman pätevää syytä, karenssi on 45 päivää eli noin seitsemän viikkoa. Karenssia ei yleensä tule, jos työnantaja irtisanoo sinut tuotannollis-taloudellisilla syillä tai lomauttaa.
Kannattaako kassaan liittyä, jos on jo töissä?
Kyllä, ja mitä aiemmin sen parempi. Jäsenyysehto, 26 viikkoa, alkaa kertyä vasta liittymispäivästä. Jäsenmaksu on useimmissa kassoissa 50–200 euroa vuodessa ja sen voi vähentää kokonaan verotuksessa. Jos jäät työttömäksi ennen kuin ehto täyttyy, saat vain Kelan peruspäivärahaa eli noin 800 euroa kuukaudessa ansiosidonnaisen sijaan.
Vaikuttaako osa-aikatyö tai freelance-tulo päivärahaan?
Kyllä vaikuttaa. Osa-aikatyöstä saatavat tulot otetaan huomioon sovitellussa päivärahassa, joka on pienempi kuin täysi päiväraha, mutta yhteistulo voi silti olla enemmän kuin pelkkä päiväraha. Freelance- tai yritystulot arvioidaan erikseen, ja ne voivat pienentää tai keskeyttää päivärahan. Ilmoita aina muuttuvat tulot kassallesi tai Kelalle.
