Liputtaminen on arvokas ja perinteikäs tapa osoittaa kunnioitusta, juhlistaa merkkipäiviä tai ilmaista surua. Se on yhteinen rituaali, joka yhdistää suomalaiset erilaisissa elämän vaiheissa. Tässä artikkelissa käsitellään lipputangon paikan valintaa, lipputangon asennusta, lipun nostoa ja laskua sekä muita tärkeitä yksityiskohtia.
Lipputangon paikan valinta
Lipputanko tulisi sijoittaa avoimelle ja näkyvälle paikalle, jotta se näkyy selkeästi sekä talon sisältä että ulkopuolelta. Varmista, että lippu pääsee liehumaan vapaasti ilman esteitä, kuten puiden oksia tai sähkölinjoja. Lipputangon tulisi myös olla kaadettavissa huoltotöitä varten. Useimmiten tämä toteutetaan jalassa olevan kaatomekanismin avulla.
Lipputangon koko ja asennus
Lipputangon korkeus kannattaa valita talon harjakorkeuden mukaan. Omakotitaloissa suosituimmat lippusalot ovat 9-12 metrin mittaisia ja valmistettu lasikuidusta. Esimerkiksi puolitoistakerroksisen rinnetalon alapihalle sopii hyvin 11-metrinen tanko.
Lipputangon nuppi ei ole pelkästään koristeellinen elementti; sen sisällä kulkee narupyörä, joka mahdollistaa lipun noston ja laskun. Tanko kiinnitetään joko betoniin valettuun maajalkaan tai tartuntaraudoilla suoraan kallioon. Maajalkaa varten kaivetaan kuoppa, jonka syvyys riippuu tangon pituudesta ja voi olla jopa 80 senttiä.
Lipun suositeltu korkeus ja huolto
Lipun suositeltu korkeus on 1:6 suhteessa lipputangon pituuteen. Kotikäytössä lippu on yleensä numeroitu 1–16, ja esimerkiksi 11-metriseen tankoon tulisi hankkia lippu numero 11. Jos lippu likaantuu, se voidaan pestä 40 asteessa ja kuivataan sisätiloissa. Rikkoutunut lippu tulee korjata huolellisesti niin, ettei jälki näy liputuksessa.
Lippu salkoon: lipun nosto ja lasku
Lipun nosto ja lasku ovat rituaaleja, jotka vaativat tarkkuutta. Lippulukot kiinnitetään ja lippu nostetaan salkoon rauhallisin, tasaisin vedoin. Tässä vaiheessa tulee huomioida suomen lipun kiinnitys naruun ja varmistaa, että lipputangon narun kiinnitys on suoritettu oikeaoppisesti. Käytä lippusolmua narun kiinnittämiseksi lipputangon naruun. Narut kiristetään tiukalle ja kiinnitetään knaapiin eli narunsakaraan.
Muista, että lippua ei saa antaa koskettaa maata missään vaiheessa. Lippu nostetaan yleensä aamulla klo 8 ja lasketaan auringon laskettua, viimeistään klo 21. Jos sää on kostea, lippu tulee kuivattaa ennen sisätiloihin viemistä.
Miten suruliputus suoritetaan?
Suruliputus on erityinen muoto liputuksesta. Lippu nostetaan ensin kokonaan ylös, minkä jälkeen se lasketaan 1/3 salon mittaa niin, että sen alareuna jää salon puoliväliin. Suruliputus aloitetaan yleensä klo 8.
Poikkeukset liputuksessa ja liputuspäivissä
Juhannuksena ja itsenäisyyspäivänä on erityiset ajat liputukselle. Juhannuksena liputus alkaa klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21. Itsenäisyyspäivän liputus puolestaan päättyy klo 20. Jos kyseessä on pimeän vuodenajan vaalipäivä, liputus päättyy klo 20.
Vaikka tavallinen kansalainen voi joustaa liputusaikojen kanssa, on tärkeää, että Suomen lippua kohdellaan aina kunnioittavasti.
Liputtaminen on monivivahteinen perinne, joka kantaa mukanaan paljon symboliikkaa ja historiaa. Se on tapa osoittaa kunnioitusta, iloita yhdessä ja muistaa menneitä. Siksi on tärkeää tietää, miten lippu nostetaan ja lasketaan oikein, ja miten suoritetaan lipputangon narun kiinnitys sekä suomen lipun kiinnitys naruun. Kun nämä perusasiat ovat hallussa, liputtaminen on paitsi helppoa myös arvokasta.
