Hankintameno-olettama on verotuksessa käytettävä laskentatapa, joka tarjoaa oletusarvon omaisuuden hankintamenoksi. Suomessa tätä voi käyttää esimerkiksi sijoitusten myyntivoittojen laskennassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit vähentää myyntihinnasta kiinteän prosenttiosuuden ostohinnan ja kulujen sijaan.
Yleensä hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, jos omaisuus on ollut hallussasi alle 10 vuotta. Jos omistusaika on vähintään 10 vuotta, oletusarvo nousee 40 %:iin myyntihinnasta. Näin saatu summa määritellään hankintamenoksi, joka vähennetään myyntihinnasta verotettavan luovutusvoiton laskemisessa.
Hankintameno-olettamaa kutsutaan käytännössä myös muilla nimillä. Käytetään usein muotoja hankintameno olettama(ilman väliviivaa), hankintaolettama ja hankintamenoolettama, jotka kaikki viittaavat samaan käsitteeseen. Tärkeää on muistaa, että jos päätät käyttää hankintameno-olettamaa, et voi enää vähentää todellisia hankintahintoja tai muita kuluja verotuksessa.
Suomen verolainsäädännön mukaan verovelvollinen voi valita aina sen vaihtoehdon, joka on verotuksen kannalta edullisin. Näin ollen kannattaa laskea kummankin vaihtoehdon vaikutus ja valita pienempi verotettava voitto.
Miten hankintameno-olettama lasketaan käytännössä
Hankintameno-olettamaa käytettäessä sinun ei tarvitse tietää tarkkaa ostohintaa tai oheiskuluja. Laskenta perustuu yksinkertaiseen kaavaan: kerro myyntihinta 20 %:lla tai 40 %:lla myyntihinnasta riippuen. Omistusaika ratkaisee prosenttiosuuden:
- Alle 10 vuoden omistus: Hankintameno-olettama = 20 % myyntihinnasta.
- Yli 10 vuoden omistus: Hankintameno-olettama = 40 % myyntihinnasta.
Kun olet laskenut hankintameno-olettaman, vähennä se myyntihinnasta. Jäljelle jäävä ero on verotettava luovutusvoitto. Tämä on vaihtoehto sille, että vähennät myyntihinnasta todellisen ostohinnan ja kaupan kulut. Verotuksessa valitaan aina se vähennys, joka pienentää verotettavaa tuloa eniten.
Hankintameno-olettama esimerkki
Kuvitellaan tilanne, jossa myyt sijoituksen voitolla. Olet ostanut osakkeita ja myyt ne nyt 10 000 eurolla. Voit laskea verotettavan voiton kahdella tavalla:
- Todellinen ostohinta: Olet alun perin maksanut osakkeista 2 000 euroa. Myyntikulut ovat esimerkiksi 50 euroa. Tällöin voitto olisi 10 000 – 2 000 – 50 = 7 950 euroa.
- Hankintameno-olettama (yli 10 v): Koska olet omistanut osakkeet yli 10 vuotta, HMO = 40 % myyntihinnasta = 4 000 euroa. Tällöin voitto lasketaan 10 000 – 4 000 = 6 000 euroa.
Näissä luvuissa verotettava voitto pienenee 7 950 eurosta 6 000 euroon käyttämällä hankintameno-olettamaa. Tällöin vähennät myyntivoitosta suuremman summan (4 000 € vs. 2 050 €), joten maksettavan veron määrä pienenee. Tässä esimerkissä HMO on siis verotuksen kannalta edullisempi vaihtoehto.
Toisessa tilanteessa omaisuuden arvo ei ole kasvanut yhtä paljon. Jos olisit myynyt samat osakkeet 10 000 eurolla vain 8 vuoden omistamisen jälkeen, HMO olisi 20 % myyntihinnasta eli 2 000 euroa. Verrattuna todelliseen ostohintaan (2 000 euroa), vähennettävä summa on tässä sama kummallakin tavalla. Jos todellinen ostohinta olisi esimerkiksi 3 000 euroa, olettaman käyttö (2 000 €) olisi huonompi vaihtoehto ja voitto kannattaisi laskea todellisten kulujen mukaan.
Hankintameno-olettama laskuri
Monet sijoittajat käyttävät laskureita selvittääkseen nopeasti, kannattaako hankintameno-olettamaa käyttää. Hankintameno-olettama laskuri löytyy esimerkiksi verottajan tai sijoittajien tarjoamilta verkkosivuilta. Jos kirjoitat hakukoneeseen hankintameno olettama laskuri, löydät helposti erilaisia työkaluja ja ohjeita. Tällainen laskuri laskee automaattisesti 20 % tai 40 % myyntihinnasta ja vertailee sitä todelliseen hankintahintaan.
Voit myös laskea tiedot itse seuraavasti:
- Merkitse ylös myyntihinta ja omistusaika (vuosina).
- Laske hankintameno-olettama: kerro myyntihinta 0,20 (jos omistus < 10 v) tai 0,40 (jos ≥ 10 v).
- Vertaile vaihtoehtoja: ota suurempi vähennettävä määrä (todellinen ostohinta + kulut tai hankintameno-olettama).
- Laske verotettava voitto: myyntihinta miinus valittu vähennys.
Näillä laskuilla selvität, kumpi vaihtoehto pienentää eniten verotettavaa tuloa. Yleensä valitaan se, jolla jäljelle jäävä voitto on pienempi.
Milloin hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää
Hankintameno-olettama on hyödyllinen erityisesti pitkillä aikaväleillä ja suurissa arvonnousuissa. Esimerkiksi tilanteissa, joissa:
- Pitkä omistusaika (vähintään 10 v): 40 % olettama tarjoaa merkittävän verovähennyksen.
- Sijoituksen arvonnousu: Jos omaisuus on moninkertaistunut alkuperäisestä, olettaman hyöty kasvaa.
- Epätarkat kulutiedot: Kun et tunne täsmällisiä kustannuksia, oletus helpottaa laskentaa.
Alle 10 vuoden omistuksissa HMO kannattaa yleensä vain, jos sijoituksen arvo on kasvanut huomattavasti. Pitkäaikaisessa osakesijoittamisessa (yli 10 v) olettaman käyttö on usein verotuksellisesti edullisempaa kuin todellisten kulujen vähennys.
Hankintameno-olettama eri omaisuusluokissa
Hankintameno-olettamaa voidaan soveltaa monenlaisissa luovutustilanteissa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat:
- Osakkeet ja arvopaperit: Tavallisella arvo-osuustilillä tehtävissä osakekaupoissa HMO toimii normaalisti. Huomaa, että osakesäästötilillä HMO:ta ei voi käyttää.
- Kiinteistöt ja asunnot: Myytäessä asuntoa tai kiinteistöä pääomatulona voit vähentää myyntihinnasta 20 % tai 40 % omistusajasta riippuen.
- Muut sijoitusomaisuudet: Myös metsätilojen, veneiden, taide-esineiden ym. myynnissä sovelletaan usein samaa periaatetta.
- Kryptovaluutat: Kryptovaluuttojen (esim. Bitcoin) verotuksessa HMO lasketaan samalla tavalla kuin muussakin omaisuudessa.
Erityistilanteissa, kuten perintönä saadun omaisuuden osalta, noudatetaan muita sääntöjä, mutta tavallisessa myyntitilanteessa verottaja antaa yksityishenkilön valita edullisimman vaihtoehdon.
Hankintameno-olettama ja verotusstrategia
Hankintameno-olettama voi vaikuttaa sijoituspäätöksiin pitkällä aikavälillä. Tietoisuus 40 % HMO:n mahdollisuudesta yli 10 vuoden omistuksissa voi kannustaa pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Verottaja hyväksyy aina sen vaihtoehdon, joka pienentää verotettavaa tuloa eniten. Siksi on hyvä laskea verotettavat voitot sekä hankintameno-olettamalla että todellisilla hankintakuluilla ja valita tilanteeseen sopivin.
Yksinkertaistetusti: jos olet omistanut sijoitusta pitkään ja se on kasvanut moninkertaiseksi, hankintameno-olettamaa kannattaa yleensä hyödyntää.
Yhteenveto
Hankintameno-olettama on kätevä työkalu pääomatulojen verotuksessa, joka voi pienentää maksettavaa veroa etenkin pitkäaikaisissa ja voimakkaasti arvonnousseissa sijoituksissa. Se tarjoaa yksinkertaisen tavan laskea oletettu kustannus ja vertailla sitä todellisiin kustannuksiin. Paras tapa on aina tarkistaa laskelma sekä todellisilla kuluilla että olettamalla ja valita tilanteeseen sopivin.
Disclaimer: Tämä artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä se ole henkilökohtaista vero- tai sijoitusneuvoa. Verotusasioissa on syytä kääntyä veroneuvojan tai viranomaisen puoleen ja varmistaa ohjeet ajantasaisesta lainsäädännöstä.
