Vaikuttaako pääomatulo veroprosenttiin?

Pääomatuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka kertyvät omaisuuden tai varallisuuden kautta – toisin sanoen pääomatulo on tuloa, jota varallisuus on kerryttänyt. Suomessa verotuksessa erotellaan toisistaan pääomatulot ja ansiotulot, ja niitä verotetaan erikseen omilla tavoillaan. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, mitä pääomatulo on, mistä pääomatuloja voi saada, miten pääomatulojen verotus toimii (eli millainen pääomatulon veroprosentti on) ja vaikuttaako pääomatulo ansiotulojen veroprosenttiin. Lisäksi vertaamme pääomatuloa vs. ansiotuloa verotuksen näkökulmasta ja kerromme, milloin pääomatulovero maksetaan käytännössä.

Mikä on pääomatulo?

Pääomatulo tarkoittaa lyhyesti varallisuuden tuottamaa tuloa. Se ei ole peräisin tehdystä työstä (kuten palkka), vaan omaisuudesta saadusta tuotosta tai arvon noususta. Suomen verolainsäädännön mukaan pääomatulo on tuloa, joka kertyy esimerkiksi sijoituksista, omaisuuden myynnistä tai muista varallisuuseristä. Kaikki sellainen tulo, joka ei ole pääomatuloa, luetaan ansiotuloksi (esimerkiksi palkat, eläkkeet ja etuudet). Termi pääomatulo kattaa monenlaiset varallisuuden perusteella saadut tulot – seuraavassa käymme läpi mistä pääomatuloja yleensä kertyy.

Mistä pääomatuloja voi saada?

Pääomatuloja voi kertyä useista erilaisista lähteistä. Yleisimpiä pääomatulojen lähteitä yksityishenkilöille ovat esimerkiksi:

• Osinkotulot: Yrityksen maksamat osingot osakkeenomistajille. Esimerkiksi listatusta pörssiyhtiöstä saadusta osingosta 85 % luetaan verotettavaksi pääomatuloksi. (Huom: listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus poikkeaa tästä, mutta nekin voivat osittain olla pääomatuloa.)
• Vuokratulot: Asuntojen tai muun omaisuuden vuokraamisesta saadut tulot ovat pääomatuloa. Esimerkiksi sijoitusasunnon vuokra on pääomatuloa vuokranantajalle.
• Korkotulot: Sijoitetulle rahalle kertyvät korot, kuten obligaatioiden korot tai pankkitalletusten korot. (Kotimaisten talletustilien korot kuuluvat yleensä korkotulon lähdeveron piiriin, jolloin pankki pidättää automaattisesti 30 % veron ja tulo on muuten tuloverotuksessa verovapaa. Näitä korkotuloja ei siis ilmoiteta erikseen pääomatuloina.)
• Luovutusvoitot (myyntivoitot): Voitot, joita syntyy omaisuuden myynnistä alkuperäistä hankintahintaa korkeammalla hinnalla. Esimerkiksi osakkeiden myyntivoitto tai asunto-osakkeen myyntivoitto on pääomatuloa. Pienet luovutusvoitot on kuitenkin vapautettu verosta: mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut myyntihinnat ovat enintään 1 000 €, näistä myynneistä saadut voitot eivät ole veronalaisia.
• Metsä- ja maa-aineistulot: Oman metsän puun myynnistä saatu tulo (puunmyyntitulo) sekä vaikkapa soran tai muun maa-aineksen myynnistä saadut tulot luetaan pääomatuloiksi.
• Yritystoiminnan pääomatulo-osuus: Jos henkilö harjoittaa yritystoimintaa, tietyissä yritysmuodoissa osa yrittäjän tulosta voidaan verotuksessa käsitellä pääomatulona. Esimerkiksi toiminimiyrittäjän tuloksesta voidaan laskea ns. pääomatulo-osuus yrityksen nettovarallisuuden perusteella, ja vastaavasti osa yhtymän (esim. kommandiittiyhtiön) tulosta voi olla pääomatuloa.

Nämä edellä mainitut ovat tyypillisiä esimerkkejä pääomatuloista. Käytännössä pääomatuloa ovat siis tulot, joita henkilö saa omistamastaan varallisuudesta – osingoista, vuokratuloista, koroista, myyntivoitoista ja muista sijoitustuotoista. Joitakin varallisuuteen perustuvia tuloja (kuten perintö ja lahja) verotetaan erillisillä veroilla omien sääntöjensä mukaisesti, eikä niitä lueta pääomatuloverotuksen piiriin. Pääomatulot on kuitenkin verotuksessa selkeästi eroteltu ansiotuloista, ja seuraavaksi tarkastelemme miten pääomatulojen verotus toimii Suomessa.

Pääomatulojen verotus ja pääomatuloveroprosentti

Pääomatulojen verotus poikkeaa merkittävästi ansiotulojen verotuksesta. Siinä missä ansiotulojen (esim. palkkojen) verotus on progressiivista ja veroprosentti kasvaa tulojen noustessa, pääomatulon verotus perustuu erilliseen kiinteähköön verotaulukkoon. Suomessa pääomatuloja verotetaan vuoden 2025 tiedon mukaan seuraavasti:

• 30 % vero kaikista verotettavista pääomatuloista 30 000 euroon asti vuodessa.
• 34 % vero siltä osin kuin verotettavat pääomatulot ylittävät 30 000 € vuodessa.

Toisin sanoen pääomatuloveroprosentti on 30, ja suuremmille pääomatuloille (yli 30 000 €:n osuudelle) se kohoaa 34 %:iin. Tätä kahta porrasta voidaan kutsua lievästi progressiiviseksi pääomaveroksi, mutta käytännössä kyse on tasaverosta pääomatuloille: jokainen maksaa saman prosenttiosuuden tiettyyn rajaan asti, ja vasta erittäin suuret pääomatulot aiheuttavat korotetun veroprosentin. Esimerkiksi jos henkilöllä on verotettavia pääomatuloja 40 000 € vuodessa, hän maksaa 30 % veroa 30 000 €:n osuudesta ja 34 % veroa ylimenevästä 10 000 €:sta.

Verotettavalla pääomatulolla tarkoitetaan tuloa, josta on ensin vähennetty pääomatulon hankkimisesta aiheutuneet kulut ja mahdolliset tappiolliset erät. Pääomatuloista saa nimittäin tehdä joitakin vähennyksiä: esimerkiksi vuokratuloista voidaan vähentää vuokra-asunnon yhtiövastikkeet, korjauskulut ja lainan korot, ja arvopaperikaupassa tappiot voidaan vähentää voitoista. Vähennysten jälkeen jäljelle jäävä osa on veronalaista pääomatuloa, josta edellä mainitut prosentit lasketaan. Myös pääomatulon tappiot ovat verotuksessa hyödynnettävissä: pääomatulolajin alijäämä (tilanne, jossa vähennyskelpoisia kuluja on enemmän kuin pääomatuloja) vahvistetaan tappioksi, joka voidaan vähentää tulevien vuosien pääomatuloista. Pääomatulon tappio on yleensä vähennyskelpoinen seuraavan kymmenen vuoden aikana sitä mukaa kuin uutta pääomatuloa kertyy. (Huom.: Omaisuuden myynnistä syntyvät luovutustappiot muodostavat hieman eri tyyppisen tappion, joka on vähennettävissä pääomatuloista enintään viiden vuoden ajan, eikä niiden perusteella saa ansiotuloverotuksen hyvitystä.)

On tärkeää huomata, että pääomatuloista maksettava vero menee kokonaisuudessaan valtiolle. Toisin kuin ansiotulojen verotuksessa, pääomatuloihin ei kohdistu kunnallisveroa, kirkollisveroa tai sosiaaliturvamaksuja – vain valtion tulovero peritään pääomatuloista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että pääomatulojen veroprosentti on valtakunnallinen tasaprosentti (30/34 %), eikä se riipu kotikunnasta tai esimerkiksi seurakunnan jäsenyydestä, toisin kuin ansiotulojen veroprosentti.

Esimerkki pääomatuloverotuksesta: Henkilö saa vuonna 2025 vuokratuloja nettona 10 000 €, osinkoja 5 000 € ja myy osakkeita siten, että syntyy 4 000 € luovutusvoittoa. Hänen pääomatulonsa ovat yhteensä 19 000 €. Oletetaan, että hänellä on 1 000 € vähennyskelpoisia kuluja (esim. sijoituslainan korkoja). Verotettavaksi pääomatuloksi jää 18 000 €, josta hän maksaa 30 % veroa, eli 5 400 € pääomatuloveroa valtiolle. Koska tulot eivät ylitä 30 000 €, korotettua 34 % veroa ei tässä tapauksessa tule lainkaan maksettavaksi.

Pääomatulo vs. ansiotulo – mitä eroja?

Usein herää kysymys, miten pääomatulot ja ansiotulot eroavat verotuksen kannalta, ja kumman tyyppinen tulo on edullisempaa. Yksiselitteistä vastausta ei aina ole, sillä asia riippuu tulojen määrästä ja luonteesta. Tässä kuitenkin muutamia keskeisiä eroja:

• Tulon lähde: Ansio tulo kertyy työstä tai henkilökohtaisesta työpanoksesta (esim. palkka, eläke, työttömyysetuus), kun taas pääoma tulo kertyy varallisuuden tuottamana (esim. sijoituksista, omaisuuden arvonnoususta tai vuokratulosta). Jos tulo ei selkeästi kuulu pääomatulojen piiriin, se verotetaan ansiotulona.
• Verotustapa: Ansiotulojen verotus on progressiivista – veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa, ja veroa maksetaan valtiolle, kunnalle sekä mahdollisesti kirkolle. Pääomatulojen verotus on erillinen ja tasaprosenttinen(30/34 % valtiolle) riippumatta kunnasta tai muista tekijöistä. Pääomatulojen veroprosentti ei myöskään nouse portaittain samalla tavalla kuin ansiotulojen marginaalivero nousee korkeammissa tuloluokissa – ainoastaan tuo yksi 34 %:n porras on olemassa yli 30 000 € tuloille.
• Veron suuruus eri tulotasoilla: Korkeilla tuloilla pääomatuloverotus on yleensä kevyempää kuin ansiotuloverotus. Esimerkiksi hyvin suurista palkkatuloista voi joutua maksamaan marginaaliveroa yli 50 %, kun taas pääomatulojen veroprosentti pysyy 34 %:ssa. Tästä syystä pääomatuloista hyötyvät usein eniten varakkaat henkilöt – he voivat saada tuloja sijoituksista ja maksaa niistä suhteellisesti matalampaa veroa kuin vastaavasta määrästä palkkatuloa maksettaisiin. Vastaavasti pienituloiselle henkilölle pääomatulojen verotus voi tuntua ankaralta: esimerkiksi opiskelija tai pienipalkkainen työntekijä saattaa maksaa palkastaan hyvin pientä veroa (tai ei lainkaan, jos tulot jäävät alle verovapaiden rajojen), mutta jos hän saa vaikkapa 1 000 € pääomatuloa (esim. myy osuuden jostain omaisuudesta voitolla), siitä menee heti 30 % veroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin hänen ansiotulojensa veroprosentti olisi.
• Vaikutus verosuunnitteluun: Joissain tilanteissa on mahdollista valita, nostaako tuloja ansiotulona vai pääomatulona. Tämä koskee erityisesti yrittäjiä ja sijoittajia. Esimerkiksi osakeyhtiön omistaja voi nostaa varoja ulos joko palkkana (ansiotulo) tai osinkona (pääomatulo, tietyin rajoituksin). Tällöin on järkevää laskea, kumpi vaihtoehto johtaa edullisempaan verotukseen oma tilanne huomioiden. Usein yhdistelmä on paras: yrittäjä saattaa nostaa kohtuullisen palkan ja loput voitosta osinkoina, jolloin kokonaisverorasitus kevenee. Pienituloisella vastaava valinnanmahdollisuus on harvinaisempi, sillä pääomatulojen saaminen edellyttää yleensä merkittävää varallisuutta tai säästöjä. On myös hyvä huomata, ettei tavallinen palkkatyöntekijä voi muuntaa omaa palkkaansa pääomatuloksi – pääomatulojen saamiseksi täytyy oikeasti olla esimerkiksi sijoitustoimintaa tai yritystoimintaa, joka tuottaa tällaisia tuloja.

Yhteenvetona: pääomatulo vs ansiotulo -vertailussa ei ole absoluuttisesti “parempaa” tulolajia, vaan verotuksen kannalta edullisuus riippuu tilanteesta. Korkeilla tulotasoilla pääomatulojen matalampi veroprosentti tarjoaa veroetuja, kun taas pienemmillä tuloilla ansiotulojen progressiivinen verotus voi olla lievempää. Molempia tulomuotoja voi myös olla samanaikaisesti – esimerkiksi monilla on palkkatulojen ohella sijoituksista pääomatuloja – ja verotus kohtelee kumpaakin tulotyyppiä itsenäisesti omien sääntöjensä mukaan.

Vaikuttaako pääomatulo veroprosenttiin?

Moni pohtii, vaikuttaako pääomatulon saaminen omaan veroprosenttiin – toisin sanoen nostaako (tai laskeeko) pääomatulo ansiotulojen veroprosenttia. Vastaus on pääosin ei: pääomatulo ei vaikuta ansiotuloveroprosenttiin, koska pääomatulo verotetaan erillään ansiotuloista omalla pääomatuloveroprosentillaan. Ansiotulojen veroprosenttiin vaikuttavat vain ansiotulot (palkka, eläke, etuudet, jne.), eikä pääomatulojen määrä muuta esimerkiksi palkkatulon pidätysprosenttiasi. Toisin sanoen, jos saat vaikkapa yhtäkkiä osinkotuloa tai myyntivoittoa, se ei työnantajasi ennakonpidätysprosentin laskennassa näy, eikä progressiivinen palkkaverosi nouse pääomatulojen vuoksi.

On kuitenkin muutama seikka, joka on hyvä ottaa huomioon:

• Ensinnäkin, vaikka pääomatulot eivät nosta ansiotulojen veroprosenttia, pääomatuloista pitää silti maksaa veroa erikseen. Jos saat uutta pääomatuloa, sinun on huolehdittava, että siitä menee asiaankuuluva 30/34 % vero (tämä hoidetaan yleensä veroilmoituksen kautta jälkikäteen, mistä lisää seuraavassa kappaleessa). Pääomatulojen kertymisestä ei siis tarvitse ”huolestua” ansiotulojen veroprosentin kannalta, mutta kokonaisverotaakkasitietenkin kasvaa, kun saat uutta veronalaista tuloa.
• Toiseksi, poikkeuksena edelliseen on tilanne, jossa pääomatulot ovat negatiiviset eli sinulle syntyy pääomatulon alijäämää (esimerkiksi sijoituskulujen ja korkojen jälkeen jää tappiota). Tällöin verojärjestelmä tarjoaa alijäämähyvityksen: osa pääomatulon alijäämästä hyvitetään ansiotulojen veroista, käytännössä 30 % alijäämästä vähennetään ansiotuloverosta, kuitenkin enintään 1 400 € (ja lapsikorotusten kanssa enintään 2 200 €) vuodessa. Tämä tarkoittaa, että pääomatulon tappio voi vähentää ansiotuloista maksettavaa veroa (jos sinulla ylipäätään on ansiotuloja ja veroja siltä puolelta). Alijäämähyvitys on ainoa merkittävä mekanismi, jonka kautta pääomatulojen puute tai tappio vaikuttaa ansiotulojen verotukseen – tavalliset positiiviset pääomatulot eivät anna tällaista vähennystä eikä toisaalta nosta ansiotulojen veroja. (Huom.: Luovutustappiot eli myyntitappiot eivät oikeuta alijäämähyvitykseen, ne vain siirtyvät vähennettäviksi tuleviin pääomatuloihin.)

Yhteenvetona tästä: Pääomatulojen saaminen ei muuta palkkasi veroprosenttia eikä progressiivista verotustasi.Pääomatulot ja ansiotulot pidetään verotuksessa erillään, joten niiden määrät eivät vaikuta toistensa veroprosentteihin. Ainoa suora vaikutus on mahdollinen pääomatulotappion tuoma verohyvitys, joka on veronmaksajan kannalta myönteinen asia (vähentää veroja). Seuraavaksi käsittelemme käytännön kysymystä pääomatuloveron maksamisesta – milloin ja miten pääomatuloista menevä vero käytännössä maksetaan.

Milloin pääomatulovero maksetaan?

Pääomatulojen verotus tapahtuu tyypillisesti kalenterivuosittain siten, että verot maksetaan verovuoden päätyttyä lopullisessa verotuksessa. Toisin kuin palkkatuloista, joista työnantaja pidättää verot jokaisen palkanmaksun yhteydessä ennakonpidätysprosentin mukaan, pääomatuloista ei yleensä automaattisesti pidätetä veroja tulon maksuhetkellä. Muutamia poikkeuksia on: esimerkiksi kotimaisista pörssiosingoista yhtiö pidättää osuuden verosta ennakkoon (yleensä 25,5 %, joka vastaa 85 % osingon 30 % verosta), ja pankkitalletusten korot peritään lähdeverona 30 % suoraan pankin toimesta. Näistä huolimatta pääomatuloista kertyvä vero on pääosin itse maksettava joko ennakkoon tai jälkikäteen, koska verottaja ei saa kaikista pääomatuloista pidätystä automaattisesti.

Koska pääomatulojen veroa ei useimmiten makseta suoraan tulojen maksun yhteydessä, on verovelvollisen huolehdittava asiasta jollain seuraavista tavoista:

1. Jälkikäteen jäännösverona – Mikäli et maksa pääomatulojen veroja etukäteen, ne laskutetaan jäännösveroina(arkikielessä mätkyinä) verovuoden päättymisen jälkeen, kun verotus valmistuu. Esitäytetty veroilmoitus saapuu keväällä, ja verottaja laskee lopullisen veron määrän. Jos olet maksanut liian vähän veroja vuoden aikana, sinulle määrätään jäännösvero maksettavaksi yleensä seuraavana syksynä.
2. Ennakonvera vuoden aikana – Voit hakea Verohallinnolta ennakkoveroa, jos tiedät saavasi pääomatuloja kuluvana vuonna. Ennakkovero tarkoittaa, että arvioit pääomatulosi (esim. vuokratulot, myyntivoitot) etukäteen ja verottaja määrää niiden perusteella sinulle veron maksettavaksi vuoden mittaan erissä. Ennakon voi hakea OmaVerossa, ja verottaja lähettää maksuerät ja eräpäivät. Näin voit maksaa pääomatuloista verot jo saman vuoden aikana ja välttää isot mätkyt myöhemmin.
3. Verokortin prosenttia nostamalla – Toinen vaihtoehto on korottaa omaa verokortin ennakonpidätysprosenttiasi palkkatuloille niin, että siitä pidätetään ikään kuin ”ylimääräistä” veroa vuoden aikana. Tällöin palkastasi menee enemmän veroa kuin se normaalisti vaatisi, ja tämä ylimääräinen osuus hyvitetään lopullisessa verotuksessa kattamaan pääomatuloistasi johtuva verolasku. Käytännössä voit ilmoittaa verokorttihakemuksessasi arvioidut pääomatulot, jolloin veroprosenttisi lasketaan hieman korkeammaksi, tai pyytää työnantajaa pidättämään lisäprosentilla. Jos ylimääräistä veroa on mennyt liikaa, saat sen takaisin veronpalautuksena.

Mikään edellä mainituista tavoista ei vaikuta verojesi kokonaismäärään, vaan ainoastaan siihen, milloin pääomatulojen verot tulee maksetuksi. Moni päätyy maksamaan pääomatulojen verot jäännösverona, eli vasta verotuksen valmistumisen jälkeen, mikä on täysin normaalia. Jos kuitenkin haluat välttyä jäännösveroista, kannattaa käyttää ennakkoveroa tai huolehtia veroprosentin korotuksesta ajoissa. Verohallinnon suositus on, että jos saat uutta pääomatuloa, esimerkiksi alat vuokrata asuntoa kesken vuoden, hae ennakkoveroa tai muuta verokorttiasiennakonpidätyksen lisäämiseksi. Näin verot tulevat maksetuiksi saman tien eikä sinulle kerry yllättävää isoa verolaskua myöhemmin.

Yhteenveto maksuajankohdasta: Palkkatuloista vero peritään heti palkan yhteydessä, mutta pääomatuloista vero maksetaan yleensä myöhemmin – joko oma-aloitteisesti ennakkoverona vuoden mittaan tai jäännösverona jälkikäteen. Oleellinen ajatus on, että pääomatuloista aiheutuvat verot seuraavat kyllä perässä, vaikka ne eivät heti tulohetkellä näkyisikään mihinkään pidätysprosenttiin. Suunnittelemalla ja seuraamalla omaa verotustilannetta (esim. OmaVeron kautta) voit varmistaa, ettei pääomatulojen verotus pääse yllättämään.

Lopuksi

Pääomatulojen verotus on oma kokonaisuutensa, joka kulkee rinnakkain ansiotulojen verotuksen kanssa. Suomalainen järjestelmä verottaa varallisuudesta saatuja tuloja kiinteillä prosenteilla erillään työ- ja ansiotuloista. Pääomatuloveroprosentti on 30 % (ja 34 % suurille määrille), ja verotus kohdistuu vain valtionveroon, mikä tekee siitä monille suurituloisille edullisemman tulomuodon kuin korkeasti progressiivinen ansiotulojen verotus. Toisaalta pienemmille tuloille pääomatulovero voi olla suhteessa raskaampi verottaa kuin vastaava pieni ansiotulo.

Pääomatulojen saaminen ei vaikuta ansiotulojen veroprosenttiin, eli voit ansaita esimerkiksi osinkoja tai myyntivoittoja ilman pelkoa, että palkkaverosi nousisi – kummankin tulolajin verotus lasketaan erikseen. On kuitenkin huolehdittava pääomatulojen verojen maksusta erikseen, joko ennakolla tai myöhemmin, jotta vältytään yllätyksiltä. Pääomatulojen ja ansiotulojen maailmat kietoutuvat yhteen oikeastaan vain siinä tilanteessa, kun pääomatulot jäävät miinukselle: tällöin alijäämähyvitys keventää hieman ansiotuloverojasi.

Ymmärtämällä pääomatulojen verotuksen periaatteet voit suunnitella talouttasi tehokkaammin. Esimerkiksi sijoittamista harkitsevan on hyvä tietää, miten voittoja ja tappiota verotetaan ja milloin vero lankeaa maksettavaksi. Samoin yrittäjälle on arvokasta hahmottaa, kumpaa kautta (pääomatulo vai ansiotulo) varoja kannattaa nostaa yrityksestä optimoidakseen verot. Kaiken kaikkiaan pääomatulot tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa varallisuutta, ja niiden verotus on järjestetty selkeäksi omaksi kategoriakseen. Kun nämä säännöt ovat tiedossa, pääomatulojen hankkiminen ja veroasioiden hoitaminen sujuvat huomattavasti mutkattomammin.

Lähteet:

• Valtiovarainministeriö – Pääomatulojen verotus: ”Suomessa ansio- ja pääomatuloja verotetaan erikseen… Pääomaverokanta on 30 % ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %”.
• Verohallinto – Pääomatulon veroprosentti: Määritelmä pääomatulosta: ”Pääomatuloa on varallisuuden tuottama tulo… Pääomatulona verotetaan siis tulo, jota varallisuus on kerryttänyt”. Veroprosentit: ”Pääomatulon veroprosentti 30 000 € asti 30 %, yli 30 000 € 34 %”.
• Rahalaitos – Pääomatulo: verotus ja vähennykset: ”Ansiotulovero on progressiivinen… Pääomatulon verotus toimii sen sijaan kiinteällä 30 % veroprosentilla aina 30 000 € asti. Tämän jälkeen korotettu pääomatuloveroprosentti on 34 %”. ”Pääomatulo ei vaikuta ansiotuloveroprosenttiin, koska pääomatulo verotetaan oman pääomatuloveroprosentin mukaisesti… näiden kahden tulon määrät eivät vaikuta toistensa verotukseen”. Myös: pääomatulojen ja ansiotulojen erojen kuvailua.
• Omalaina – Pääomatulo – mitä on pääomatulo ja miten sitä verotetaan: Esimerkkejä pääomatuloista (osingot, korot, vuokrat, myyntivoitot). Pääomatulojen verotus: ”Alle 30 000 € pääomatulo verotetaan 30 % mukaan, yli 30 000 € osalta 34 %”. ”Kysymykseen, vaikuttaako pääomatulo veroprosenttiin ansiotulojen osalta, vastaus on negatiivinen”.
• Suomi24-keskustelu – Vaikuttaako pääomatulo ansiotulojen verotukseen?: Keskustelussa todetaan, että pääomatulot eivät vaikuta ansiotulojen lopulliseen verotukseen. Pääomatuloveron maksun voi hoitaa joko jälkikäteen, ennakkoverolla tai nostamalla ansiotulojen ennakonpidätysprosenttia vastaavasti. Lisäksi mainitaan alijäämähyvityksestä: ”Jos teet pääomatulopuolella tappiota, voit vähentää siitä ansiotulopuolella alijäämähyvityksen verran. Muuten pääomatulot eivät vaikuta ansiotulopuolen lopulliseen verotukseen”.
• Verohallinto – Ennakkovero (henkilöasiakkaat): ”Ennakkovero on vero, jota maksetaan etukäteen esimerkiksi vuokratuloista, omaisuudesta saaduista luovutusvoitoista… Ennakkoveroa pitää maksaa, jos veroa ei vähennetä suoraan tuloista kuten palkasta verokortin veroprosentin mukaan”. Tämä ohje muistuttaa ennakkoveron hakemisesta, jos saa merkittäviä pääomatuloja.
• Veronmaksajain Keskusliitto – Pääomatulojen vähennykset ja tappiot: Kuvaa pääomatulojen tappioiden käsittelyä. ”Jos verovuoden aikana pääomatulojen vähennykset ovat suuremmat kuin tulot, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Pääomatulolajin alijäämän perusteella saa alijäämähyvityksen ansiotulojen veroista… Alijäämähyvityksen saa vain sinä vuonna, kun alijäämäinen pääomatulolaji muodostuu”. Lisäksi: ”Pääomatulopuolella tappiot ovat vähennyskelpoisia joko viisi tai kymmenen vuotta… riippuen onko kyse luovutustappiosta vai pääomatulolajin tappiosta” (luovutustappio 5 v, muu tappio 10 v). Tämä täydentää tietoa pääomatulojen tappioiden vähentämisestä.