Opiskelijan taloudessa jokainen euro on tärkeä, ja moni pohtii, vaikuttaako tulot opintotukeen. Suomessa opintotuen saajien omia ansiotuloja rajoittaa vuotuinen tuloraja. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, kuinka paljon saa tienata opintotuki huomioiden – eli paljonko opiskelija voi ansaita ilman, että opintotuki (opintoraha ja mahdollinen asumislisä) pienenee tai peritään takaisin. Kerromme myös, paljonko opintotuki on (ts. opintorahan määrä) nykyään, miten tulorajat ovat muuttuneet aiempiin vuosiin verrattuna, ja mitä kannattaa tehdä jos tuloraja ylittyy. Lopussa on koottu lähteet ja muistutus tarkistaa ajantasaiset tiedot virallisilta sivuilta.
Mitä opintotuki sisältää?
Ensin lyhyt kertaus opintotuesta. Opintotuki koostuu Suomessa opintorahasta, valtion takaamasta opintolainasta sekä mahdollisesta asumisen tuesta. Pääosassa on yleensä opintoraha – kuukausittain maksettava raha, jonka määrä riippuu mm. opintojen tasosta, iästä ja asumismuodosta. Lisäksi Kela myöntää useimmille opiskelijoille opintolainan valtiontakauksen pankista nostettavaa lainaa varten. Asumisen tuki on vaihdellut: vuoteen 2017 asti se oli opintotuen asumislisä, sitten opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, mutta syksystä 2025 alkaen asumislisä palaa opintotukeen useimpien opiskelijoiden osalta. Asumislisä maksetaan opiskelukuukausilta, ja siinä on sama vuosituloraja kuin opintorahassakin. (Huom: Lapsiperheelliset opiskelijat voivat tosin jatkossakin saada yleistä asumistukea.)
Kun arjessa puhutaan opintotuesta, tarkoitetaan usein juuri opintorahaa. Opintorahalla on merkitystä, koska sen saamiseen opiskelijan muut tulot vaikuttavat. Seuraavaksi keskitymme erityisesti siihen, paljonko opiskelija saa tienata, jotta opintorahan (ja siihen liittyvän asumislisän) voi nostaa ilman takaisinperintää.
Vaikuttaako omat tulot opintotukeen?
Lyhyesti kyllä: opiskelijan omat ansio- ja pääomatulot vaikuttavat opintotukeen. Opintotuen saajalle on asetettu vuosituloraja, joka määrittää, paljonko sinulla saa olla tuloja kalenterivuoden aikana tukien menettämättä. Vanhempiesi tai puolisosi tulot eivät vaikuta sinun opintotukeesi, ainoastaan omat tulosi merkitsevät. Myöskään esimerkiksi omaisuutesi määrä ei suoraan vaikuta tukeen, mutta omaisuudesta saadut veronalaiset tuotot (kuten vuokratulo, osingot) lasketaan tuloiksi. Sen sijaan verovapaita tukia tai esim. lahjoja ei lasketa mukaan (esimerkiksi opintoraha itse, opintotuen asumislisä, lapsilisä tai verottomat apurahat eivät kuluta tulorajaasi).
Tärkeää on huomata, ettei opintotuessa ole kuukausikohtaisia tulorajoja, vaan vuosikohtainen. Voit siis ansaita tulosi mihin aikaan vuodesta tahansa – yhdessä jaksossa tai tasaisesti pitkin vuotta – kunhan koko vuoden kokonaistulosi ennen veroja eivät ylitä vuositulorajaasi. Tämä antaa joustavuutta: esimerkiksi kesällä voi tienata enemmän ja lukukausien aikana vähemmän, tai päinvastoin, ilman että tuki kärsii, kunhan kokonaismäärä pysyy rajan alla. Oleellista on vain huolehtia, ettet ylitä vuositulorajaa.
Seuraavaksi käsittelemme tarkemmin, mistä vuosituloraja koostuu ja paljonko saa tienata opintotuki huomioiden.
Opintotuen vuosituloraja – kuinka paljon saa tienata opintotuella?
Opintotuen tuloraja on summa, jonka verran opiskelija voi bruttotuloja (ennen veroja) ansaita kalenterivuodessa ilman, että opintotukea joudutaan perumaan tai palauttamaan. Tämä vuosituloraja opintotuessa riippuu tukikuukausien lukumäärästä kyseisenä vuonna. Tukikuukausiksi lasketaan ne kuukaudet, joilta nostat opintorahaa (ja/tai opintotuen asumislisää) – käytännössä ne kuukaudet, joina olet saanut opintotukea opintojesi ajalle. Jokaisesta tukikuukaudesta “kuluu” osa vuositulorajasta, ja vastaavasti jokainen kuukausi jolloin et saa opintotukea antaa sinulle suuremman ansaintamahdollisuuden sinä vuonna.
Vuositulorajan laskeminen: Nykyisin laskentasääntö on seuraava: jokaista tukikuukautta kohti opiskelija voi ansaita 1 118 euroa, ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 3 355 euroa vuodessa. Kalenterivuodessa on 12 kuukautta, joten maksimissaan (jos tukea nostetaan kaikilta 12 kuukaudelta) tuloraja lasketaan 12 × 1 118 € mukaan. Jos tukea nostetaan vähemmän kuukausia, loppuvuoden kuukaudet katsotaan tuettomiksi, jolloin niistä saa kukin tuoda 3 355 € lisää ansaintarajaan. Tuloraja kasvaa siis sitä suuremmaksi, mitä harvemmalle kuukaudelle tukea nostetaan.
Esimerkkejä vuositulorajoista (2025–2026): Alla muutama esimerkkitapaus nykyisillä tulorajoilla:
- 12 tukikuukautta vuodessa: Jos nostat opintotukea joka kuukaudelta (tammi–joulu), vuositulorajasi on 13 416 €. Tämä on alin mahdollinen tuloraja, koska tulet nostaneeksi tukea kaikilta kuukausilta. Kuukausitasolle jaettuna tämä tarkoittaa keskimäärin noin 1 118 euron tuloja per kuukausi vuoden ympäri.
- 9 tukikuukautta vuodessa: Tämä on hyvin yleinen tilanne korkeakouluopiskelijoilla, jotka saavat opintorahaa esimerkiksi syyskuusta toukokuuhun (9 kk) ja eivät nosta tukea kesäkuukausilta. Tällöin vuositulorajasi on 20 127 € vuodessa. Tämä voidaan ajatella niin, että 9 tukikuukauden osuus tuo 9 × 1 118 € = 10 062 €, ja 3 tuettoman (kesä)kuukauden osuus 3 × 3 355 € = 10 065 €, eli yhteensä noin 20 127 €. Näin ollen lukuvuoden aikana ja kesällä ansaittujen tulojen yhteissumma voi olla noin 20 000 euroon asti ilman, että tuet vaarantuvat.
- 6 tukikuukautta vuodessa: Jos nostaisit opintotukea vain puolelta vuodelta (esimerkiksi olet työssä toisen puolen vuodesta), vuositulorajasi nousisi 26 838 euroon (6 × 1 118 € + 6 × 3 355 €). Tämä mahdollistaa jo huomattavan määrän ansiotuloja samana vuonna.
- 0 tukikuukautta: Jos et nostaisi lainkaan opintorahaa kyseisenä vuonna (etkä asumislisää), et ole opintotuen tulovalvonnan piirissä lainkaan – toisin sanoen vuositulorajasi on rajaton kyseisen vuoden osalta. (Huom: Tukea nostamattomalle vuodellehan ei ole käytännössä opintotukea, joten tulorajoillakaan ei ole merkitystä. Esimerkiksi välivuoden pitäminen tai pelkän opintolainan nostaminen mahdollistaa rajattomat tulot ilman opintotukiseuraamuksia.)
Yllä mainitut summat koskevat vuosia 2025 ja 2026, sillä tulorajat on sidottu indeksiin ja hieman nousseet vuoden 2024 tasosta. Kela on vahvistanut, että vuositulorajat 2025–2026 lasketaan juuri 1 118 €/tukikuukausi + 3 355 €/tueton kuukausi -kaavalla. Vuonna 2025 täysillä tukikuukausilla raja on siten 13 416 €, ja esim. 9 tukikuukaudella 20 127 € kuten yllä todettiin.
Vuositulorajan ylittämisen “suvaitseminen”: On hyvä tietää, että aivan pienen ylityksen takia opintotukea ei vielä joudu palauttamaan. Kela sallii vuositulorajan ylittyvän hieman yli ilman takaisinperintää – tätä kutsutaan joskus tulorajan joustoksi. Vuosina 2025 ja 2026 vuositulorajan voi ylittää 374 eurolla ilman, että opintorahaa tarvitsee maksaa takaisin. Käytännössä siis, jos vuositulorajasi on vaikkapa 20 127 € ja ansaitsetkin 20 300 €, et joudu vielä palauttamaan tukia koska ylitys (173 €) jää alle 374 €. Sen sijaan suurempi ylitys johtaa ylimääräisten tukikuukausien takaisinperintään (tästä lisää myöhemmin). (Aiemmin vastaava jousto oli hieman pienempi: vuosina 2023–2024 rajan sai ylittää 348 €:lla ilman sanktioita.)
Ei kuukausirajoja: Kuten todettu, ansiot voidaan ajoittaa vapaasti vuoden aikana. Jotkut opiskelijat miettivät, onko “turvallista” tienata esimerkiksi tietty määrä kuukaudessa. Opintotuessa ei ole kiinteää kuukausitulojen rajaa, ainoastaan vuositason raja. Vanha harhakäsitys on ollut, että opiskelija saisi tienata “X euroa kuukaudessa” – todellisuudessa voit myös ansaita enemmän jonain kuukautena ja vastaavasti vähemmän toisena. Kela kuitenkin antaa kuukausikohtaiset ohjearvot vuositulorajan hahmottamiseksi: 1 118 € per tukikuukausi ja 3 355 € per tueton kuukausi tarkoittaa käytännössä samaa kuin yllä kuvatut vuositulot. Esimerkiksi, jos nostat tukea 9 kuukaudelta ja jätät 3 kuukautta ilman tukea, tämä vastaa keskimäärin noin 1 560 € tuloja kuukaudessa (kun vuositulo ~18 720 € vuonna 2023 tai ~20 127 € vuonna 2025 jaetaan 12 kuukaudelle) – mutta tätä ei tarvitse hajauttaa tasan jokaiselle kuukaudelle. Oleellista on vain lopputulos vuoden lopussa.
Paljonko opiskelija saa tienata – vertailua aiempiin vuosiin
Opintotuen tulorajat ovat vaihdelleet vuosien varrella. Viime vuosina niihin on tehty merkittäviä korotuksia, jotka ovat helpottaneet opiskelijoiden työntekoa opintojen ohessa. Alla katsausta siihen, paljonko opiskelija sai tienataaikaisempina vuosina opintotuen menettämättä:
- Vuoden 2021 tulorajat: Ennen suuria korotuksia tulorajat olivat melko alhaisia. Esimerkiksi 9 tukikuukauden vuosituloraja oli noin 12 500 € vuonna 2021. Tämä tarkoitti käytännössä noin 1 040 € tuloja per kuukausi, jos tukea nosti 9 kuukaudelta – varsin tiukka rajoite kokopäiväisiä kesätöitä ajatellen.
- Vuosi 2022 – väliaikainen 25 % korotus: Hallitus päätti korottaa tulorajoja määräaikaisesti 25 % vuonna 2022, jotta opiskelijat voisivat ansaita enemmän. Näin 9 kuukauden tukien vuosituloraja nousi noin 15 630 euroon vuonna 2022. Käytännössä opiskelija sai siis tienata noin 3 000 € enemmän kuin edellisvuonna ilman opintotuen menetystä. Kaavana 2022 tuloraja muodostui 870 €/tukikuukausi + 2 600 €/tueton kuukausi, mikä tuotti edellä mainitut summat. Korotus oli aluksi tarkoitettu vain vuoden 2022 ajaksi, ja taustalla oli muun muassa koronapandemian aikainen tarve joustavoittaa opiskelijoiden työllistymistä sekä hallituksen työllisyystoimet.
- Vuosi 2023 – pysyvä 50 % korotus verrattuna vuoteen 2021: Vuoden 2022 noston jälkeen päätettiin, että tulorajojen korotus tehdään pysyväksi ja jopa laajennetaan 50 %:iin vuoden 2021 tasosta. Näin vuodesta 2023 alkaen opiskelija saa tienata huomattavasti aiempaa enemmän. Opintotuen vuositulorajat nousivat noin 20 %vuoden 2023 alussa verrattuna 2022 tasoon. Esimerkiksi 9 kuukauden tukien vuositulorajaksi tuli 18 720 €vuonna 2023 (kun se 2022 oli 15 630 €). Jos tukea nosti 10 kuukaudelta, tuloja sai olla 16 640 € vuodessa 2023. Kaavana 2023 (ja 2024) käytettiin 1 040 €/tukikuukausi + 3 120 €/tueton kuukausi. Tämä 2023 alkanut tulorajojen taso on jäänyt voimaan pysyvästi. Opiskelijoiden etujärjestöt pitivät korotusta merkittävänä parannuksena, sillä aiemmin tiukka tuloraja oli koettu epäoikeudenmukaiseksi työnteon kannustinloukuksi.
- Vuodet 2025–2026 – indeksikorotukset: Koska tulorajat on laissa sidottu indeksiin, ne päivittyvät elinkustannusten muuttuessa. Vuoden 2025 alussa tuli voimaan indeksitarkistus, jonka myötä rajat kasvoivat edelleen. Vuonna 2025 (ja sama toistui 2026) tulorajojen kaava on 1 118 €/tukikuukausi + 3 355 €/tueton kuukausi. Tämä tarkoitti noin 7,5 % korotusta rajoihin vuoteen 2024 nähden. Esimerkiksi 9 tukikuukauden tuloraja nousi 18 720 eurosta (2023–2024) -> 20 127 euroon (2025). Kelan mukaan myös vuosien 2025 ja 2026 tulorajoihin tehtiin indeksikorotukset automaattisesti.
Yhteenvetona kehityksestä voi todeta, että vuodesta 2021 vuoteen 2023 opintotuen tulorajat kasvoivat yhteensä 50 % (ensin väliaikaisesti ja sitten pysyvästi). Tämä on konkreettisesti vähentänyt niiden opiskelijoiden määrää, joiden tulojen vuoksi tukea peritään takaisin. Kela raportoi, että kun vuonna 2021 takaisinperintöjä lähetettiin noin 47 000 opiskelijalle, vuonna 2023 enää noin 25 700 opiskelijaa ylitti tulorajansa. Tulorajojen reilu nosto on siis lähes puolittanut opintotuen tulovalvonnassa sanktion saaneiden opiskelijoiden määrän. Toisaalta asiantuntijat ovat arvioineet, että korkeammat tulorajat saattavat kannustaa isompaan työntekoon opintojen ohessa – mikä voi joissain tapauksissa hidastaa opintojen etenemistä – mutta nämä vaikutukset jäävät nähtäviksi. Joka tapauksessa nykytasolla tulorajat antavat opiskelijalle huomattavasti aiempaa enemmän joustoa hankkia työkokemusta ja lisätuloja opintojen aikana ilman välitöntä huolta tuen menettämisestä.
Muistilista aiempien vuosien kaavoista: (huom. euroarvot bruttona per vuosi)
- 2021 (ja aiemmin): noin 696 €/tukikuukausi + 2 080 €/tueton kk (esim. 9 kk tukea ≈ 12 500 € vuosituloraja).
- 2022 (25 % korotus): 870 €/tukikuukausi + 2 600 €/tueton kk (9 kk tukea = 15 630 €).
- 2023–2024 (pysyvä korotus): 1 040 €/tukikuukausi + 3 120 €/tueton kk (9 kk tukea = 18 720 €).
- 2025–2026 (indeksitarkistus): 1 118 €/tukikuukausi + 3 355 €/tueton kk (9 kk tukea = 20 127 €).
(Huom: Yllä 9 kk tukikuukauden esimerkit vastaavat tyypillistä korkeakouluopiskelijan tilannetta, joka nostaa opintorahaa lukuvuoden ajalta muttei kesäajalta.)
Mitä tapahtuu jos vuosituloraja ylittyy?
Opintotuen tulovalvonta tapahtuu kalenterivuosittain jälkikäteen. Kela saa automaattisesti verottajalta tiedot opiskelijoiden toteutuneista tuloista, kun verotus valmistuu. Jos vuositulorajasi ylittyy liikaa, Kela lähettää sinulle päätösehdotuksen liikaa maksetun opintotuen takaisinperinnästä yleensä alkuvuodesta (seuraavana vuonna). Päätösehdotuksesta näet, miltä kuukausilta tuki tullaan perimään takaisin. Takaisin perittävä summa sisältää 7,5 % korotuksen sakkomaksuna, ja lisäksi menetät kyseiset tukikuukaudet (eli et saa niitä uudelleen käyttöösi, ellei palautus ollut vapaaehtoinen ajoissa).
Pieni ylitys – ei toimenpiteitä: Kuten edellä mainittiin, jos vuositulorajasi ylittyy vain vähän (374 € vuonna 2025), Kela ei vaadi tukea takaisin. He eivät siis reagoi näin pieneen ylitykseen lainkaan.
Suurempi ylitys – tukikuukausia peritään takaisin: Mikäli ylitys on yli sallitun jouston, Kela määrittää moneltako kuukaudelta opintotuki olisi pitänyt jättää nostamatta, jotta tulosi olisivat pysyneet sallituissa rajoissa. Yleensä takaisin peritään niin monta tukikuukautta, että jäljelle jäävien tukikuukausien mukaan laskettu tuloraja kattaisi tulosi. Takaisinperintä kohdistuu ensisijaisesti pienimpiin tukikuukausiisi (esim. jos olet saanut joltakin kuulta vähennettyä tukea, se peritään ensiksi). Keskimäärin takaisinperittävä summa on ollut noin 1 000 euron luokkaa opiskelijaa kohden, mutta tämä vaihtelee tulojen ylityksen suuruuden mukaan.
Vapaaehtoinen opintotuen palautus: Jos huomaat jo vuoden aikana (tai heti sen päätyttyä) tienanneesi yli tulorajasi, sinulla on mahdollisuus palauttaa opintotukia vapaaehtoisesti. Palauttamalla tuen ajoissa vältyt takaisinperinnän korotukselta ja tukikuukausien menetykseltä. Käytännössä vapaaehtoinen palautus tarkoittaa, että maksetut tuet maksetaan takaisin Kelalle oma-aloitteisesti. Takaraja vapaaehtoisille palautuksille on seuraavan vuoden huhtikuun viimeinen päivä: esimerkiksi vuoden 2024 opintotukien palautukset on tehtävä 30.4.2025 mennessä. Palautuksen voi tehdä helposti Kelan asiointipalvelussa (OmaKela), jossa näkee yhteenvedon tuloistaan ja ohjeet palautukseen. Kela palauttaa vapaaehtoisesti takaisin maksetut tukikuukaudet opiskelijan käyttöön myöhempää tarvetta varten.
Mitä jos huomaankin ylityksen etukäteen? Tulorajaa kannattaa seurata jo vuoden aikana. Jos tulorajasi on ylittymässä, voit tehdä seuraavaa:
- Hae tukea vain osalle kuukausista: Voit esimerkiksi päättää jo hakuvaiheessa, ettet nosta opintorahaa kesäkuukausilta, jos tiedät tekeväsi silloin paljon töitä. Näin sinulle jää tuettomia kuukausia ja korkeampi tuloraja vuotta kohden.
- Peru tulevia tukikuukausia etukäteen: Jos olet jo saanut päätöksen tuesta vaikkapa koko vuodelle, voit Kelan asiointipalvelussa perua opintotuen joiltakin tulevilta kuukausilta ennen kuin tuki maksetaan niiltä. Peruuttaminen ennakkoon on järkevää, jos arvioit tulojesi nousevan yli rajan – näin vältetään turha takaisinperintä.
- Palauta jo saatuja tukia vapaaehtoisesti: Kuten edellä todettiin, voit maksaa takaisin menneiden kuukausien opintotukia (opintorahaa ja asumislisää) Kelalle. Voit esimerkiksi joulukuussa tai alkuvuodesta laskea tulosi ja päättää palauttaa tietyn määrän kuukausia, jotta jäät tulorajasi alle.
Huom: Jos perut tai palautat tukia itse, takaisinmaksussa ei lisätä 7,5 % korotusta, toisin kuin Kelan omassa takaisinperinnässä. Lisäksi korkeakouluopiskelija saa vapaaehtoisesti palauttamansa tukikuukaudet myöhemmin uudelleen käyttöön opintotukikuukausien enimmäismäärässä. Näin ollen oma-aloitteinen korjausliike on aina suositeltavaa, mikäli huomaat tulorajojen ylittyvän.
Erityistapauksia: Jos aloitit opintosi tai valmistuit keskellä vuotta, sinulla on oikeus ansaita vapaasti ennen opintojen alkua tai valmistumisen jälkeen, kunhan opiskeluaikana (tukikuukausien aikana) tulot pysyvät kurissa. Käytännössä aloittavalla tai valmistuvalla opiskelijalla tuloraja lasketaan vain niille kuukausille, joina opintotukea on saanut. Tämä voi joskus johtaa siihen, että verotustiedoissa koko vuoden tulot näyttävät suurilta suhteessa tukikuukausiin – näissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä Kelaan. Kela kehottaakin opintonsa aloittaneita tai päättäneitä hakemaan tarvittaessa takaisinperintäpäätöksen uudelleenkäsittelyä, jos osa tuloista on tienattu opiskelukuukausien ulkopuolella. Tällöin takaisinperintää voidaan kohtuullistaa tai välttää kokonaan. Ole siis tarkkana näissä nivelkohdissa: tulot ennen opintojen alkua tai valmistumisen jälkeen eivät syö tulorajaasi, kunhan asia tulee oikein huomioiduksi.
Yhteenvetona: Opiskelijan tulee itse seurata tulojaan. Kela ei etukäteen varoittele jokaisesta tapauksesta (poikkeuksena Kela on viime vuosina lähettänyt huhtikuussa tekstiviestin niille, joiden verotustietojen perusteella raja on ylittynyt). Vastuu on kuitenkin opiskelijalla huolehtia, ettei vuosituloraja ylity. Hyvä käytäntö on kirjata ylös jokaisen kuukauden bruttopalkka ja muut tulot vaikkapa taulukkoon, jotta voit vuoden mittaan arvioida kokonaistilanteen. Kelan laskurit ovat myös avuksi: opintotuen tulolaskurilla voit syöttää arvion tukikuukausistasi ja tuloistasi ja se ilmoittaa, onko riskirajoja ylitetty. Tarvittaessa tee muutoksia tukeen (peru tukikuukausia) ajoissa.
Jos saat vuoden alussa Kelalta ehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä, toimi ohjeiden mukaan: maksa eräpäivään mennessä tai sovi maksusuunnitelma Kelan kanssa**.** Onneksi nykysysteemissä yhä harvempi ahkera kesätyöntekijä joutuu tähän tilanteeseen, kiitos nousseiden tulorajojen.
Paljonko on opintotuki (opintoraha) vuonna 2025?
Monia kiinnostaa myös paljonko opintotuki on eli paljonko opiskelija saa tukea kuukaudessa. Kuten aiemmin todettiin, opintotuella viitataan yleensä opintorahaan. Opintorahan määrä vaihtelee opiskelijan tilanteen mukaan. Se riippuu esimerkiksi siitä, onko kyseessä toisen asteen opiskelija vai korkeakouluopiskelija, asutko vanhempasi luona vai itsenäisesti, oletko alaikäinen vai täysi-ikäinen, sekä onko sinulla omia lapsia.
Korkeakouluopiskelijan opintoraha: Täysi-ikäisen, itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan opintoraha on tällä hetkellä 279,38 € kuukaudessa (brutto). Tämä summa nousi hieman elokuussa 2023 indeksikorotuksen myötä – aiemmin (lukuvuoden 2022–2023 alussa) se oli 268,23 €. Toisen asteen opiskelijalle perustuki on samassa suuruusluokassa, mutta alaikäisillä ja vanhempien luona asuvilla se on selvästi pienempi (noin 100–200 € riippuen tilanteesta). Alle 18-vuotiaan perusmäärä on pienempi, koska vanhempien tuloja voidaan toisen asteen opintotuessa huomioida tuen määrään; korkeakouluissa vanhempien tuloilla ei ole vaikutusta täysi-ikäisillä.
Huoltajakorotus: Jos opiskelijalla on huollettavana alaikäinen lapsi, opintorahaan voi saada huoltajakorotuksen. Se on ollut vuoden 2023 alusta lähtien noin 100–122 € kuukaudessa (korotettiin tammikuussa ja jälleen indeksillä elokuussa 2023), ja tulee opintorahan päälle. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijalle yhdellä lapsella opintoraha + huoltajakorotus voi olla reilusti yli 400 € kuussa. Tämäkin tuki on veronalaista tuloa, mutta ei kuluta vuositulorajaasi (koska opintoraha ja huoltajakorotus jätetään laskuissa huomiotta).
Asumislisä (opintotuen asumislisä) 2025: Syyslukukaudesta 2025 alkaen suuri osa opiskelijoista palaa yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Asumislisän määrä lasketaan eri tavalla: se on henkilökohtainen tuki ja suuruus riippuu asuinpaikkakunnasta ja kuukausivuokran määrästä. Korkeimmillaan asumislisä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista, enintään noin 210 € kuukaudessa (jos vuokra on hyvin alhainen, tuki jää pienemmäksi). Tyypillisesti itsenäisesti asuva opiskelija saa asumislisää satoja euroja kuussa, mikä yhdessä opintorahan kanssa parantaa toimeentuloa. Tärkeää on huomata, että asumislisä maksetaan vain opiskelukuukausilta (ei kesiltä automaattisesti) ja se kuuluu opintotuen tulovalvonnan piiriin samalla tavalla kuin opintorahakin. Eli jos tulosi ylittävät vuositulorajan, joudut tarpeen tullen palauttamaan sekä opintorahan että asumislisän tuilta kuukausilta, joilta tukea on maksettu. Yleinen asumistuki sen sijaan (jota opiskelijat saivat ennen 8/2025) ei ollut sidottu opintotuen tulorajoihin, vaan siinä oli oma erillinen kuukausikohtainen tulokäsittelynsä – tämä muutos on hyvä tiedostaa syksystä 2025 eteenpäin.
Opintolaina: Vaikka opintolaina ei ole “ilmaista rahaa”, mainitaan sekin opintotuen osana. Kela antaa käytännössä jokaiselle opintorahaan oikeutetulle opiskelijalle mahdollisuuden valtion takaamaan opintolainaan. Opintolainan enimmäismäärä on esimerkiksi kotimaassa opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle 850 € kuukaudessa lukuvuonna 2025. Opintolaina nostetaan pankista ja se pitää aikanaan maksaa takaisin korkojen kera, mutta valtio maksaa korot opintojen aikana ja tarjoaa opintolainahyvityksen valmistuneille (eli osa lainasta voidaan antaa anteeksi, jos valmistut tavoajassa). Opintolainan nostaminen ei vaikuta vuositulorajaasi millään tavalla, eikä laina ole veronalaista tuloa. Jotkut opiskelijat, joilla on paljon tuloja, hyödyntävät tätä: he saattavat olla nostamatta opintorahaa lainkaan(jolloin tukikuukausia ei kerry ja tulorajoja ei tarvitse varoa), ja rahoittavat opintonsa palkkatulojen ohella opintolainalla. Tämä on yksi strategia niille, jotka haluavat sekä ansaita reilusti että hyödyntää tukijärjestelmää – tosin siinä menettää opintorahan “ilmaisen rahan” osuuden.
Yhteenvetona opintotuen määrästä: Suomessa opintorahan perustuki on parin-kolmensadan euron luokkaa kuussa, joten se ei yksinään kata opiskelijan elämisen kuluja. Siksi opiskelijat turvautuvat usein sekä opintolainaan että työntekoon. Paljonko opintotuki on tarkalleen sinulla, riippuu tilanteestasi (ikä, asuinmuoto, onko lapsia). Kannattaa tarkistaa Kelan taulukoista oma opintorahasi määrä. Esimerkkinä kuitenkin: korkeakouluopiskelija, 18+ vuotias ja omillaan asuva, ilman lapsia, saa noin 279 € opintorahaa ja siihen mahdollisesti asumislisää päälle (2025 alkaen). Tämä tuki on veronalaista, mutta pienituloiselle käytännössä verovapaata (pienestä opintorahasta menee veroa hyvin vähän tai ei ollenkaan verovapaiden vähennysten vuoksi).
Opintorahan pienuuden vuoksi on ymmärrettävää, että opiskelijat haluavat tienata lisäansiota. Onneksi nykyiset tulorajat sallivatkin melko huomattavan palkkatulon opiskelun ohessa ennen kuin tuki vaarantuu. Seuraavaksi lopuksi vielä tiivistämme tärkeimmät pointit ja annamme ohjeen tarkistaa ajantasaiset tiedot.
Yhteenveto ja tärkeä disclaimer
Tiivistettynä: Suomessa opiskelija voi vuonna 2025 ansaita noin 13 416 – 38 000 euroa vuodessa bruttona riippuen siitä, monelta kuukaudelta hän nostaa opintotukea kyseisenä vuonna. Opintotuen vuosituloraja joustaa tukikuukausien mukaan – mitä vähemmän tukikuukausia, sitä suurempi sallittu vuositulo. Esimerkiksi 9 kuukauden opintotuella tuloraja on noin 20 000 €. Tulorajojen nostot viime vuosina ovat parantaneet opiskelijoiden asemaa ja mahdollisuuksia tehdä töitä opintojen ohella. On kuitenkin opiskelijan omalla vastuulla seurata tulojensa kertymistä ja tarvittaessa jättää tukia nostamatta tai palauttaa niitä ajoissa, mikäli paljonko opiskelija saa tienata -rajojen yli ollaan menemässä.
Tärkeä huomautus: Opintotukeen liittyvät määräykset ja euromäärät voivat muuttua. Tulorajat päivittyvät indeksiin sidottuna, ja lainsäädäntöönkin voi tulla uudistuksia. Tarkista aina ajankohtaiset tiedot Kelan virallisilta sivuilta(esim. Kelan ”Opintotuen tulorajat” -sivulta) sekä tarvittaessa käytä Kelan laskuria henkilökohtaisen tulorajasi arviointiin. Tämä artikkeli tarjoaa yleiskuvan tilanteesta Suomessa ja vertailua vuosiin 2022–2025, mutta virallinen tieto löytyy Kelan julkaisuista.
Lähteet: Kela, Opintotuen tulorajat (henkilöasiakkaat); Kela tiedotteet (22.12.2022); Kela tulovalvonnan uutisointi (2025); Duunitori (2023); Vaasan yliopisto uutinen (16.12.2021); Ylioppilaslehti (24.3.2022). Muista perehtyä Kelan oppaisiin ja säädöksiin oman tilanteesi varmistamiseksi. Katso tuoreimmat tiedot ja ehdot aina Kelan virallisilta sivuilta.
